Pientalon rakentaminen

Miten pientalon rakentamisen prosessi etenee Helsingissä? Mitä on huomioitava omakotitaloa tai paritaloa rakentaessa? Suosittelemme pientalorakentamisen ohjeistukseen tutustumista jo ennen tontin hankintaa. Näin voit sujuvoittaa asuntosi suunnittelua ja välttyä yllättäviltä kustannuksilta.

Tällä sivulla

1. Hankkeelle on palkattava pääsuunnittelija

Kuva: Jani Toivonen

Jokainen rakentamishanke on luonteeltaan erilainen ja siksi pääsuunnittelija on hyvä palkata jo tontin hankinnan yhteydessä. Pientalon suunnitteluun on tarpeen varata riittävästi aikaa, mielellään vuosi.

Pääsuunnittelija vastaa tontille soveltuvan rakennuksen suunnittelusta ja toimii yhteyshenkilönä rakennusvalvontaan. Hän myös vastaa siitä, että suunnittelussa noudatetaan voimassa olevaa asemakaavaa, rakennusjärjestystä ja muita määräyksiä. 

Pientalon suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen tulee olla suunnittelutehtävän vaatimalla tasolla. Helsingissä tiivis kaupunkiympäristö asettaa erityisiä vaatimuksia suunnittelijan kelpoisuudelle. Hankkeeseen ryhtyvän on hyvä tarkistaa pääsuunnittelijaa palkatessaan, että pääsuunnittelijan koulutus ja työkokemus täyttää vaativuusluokan "Vaativa" kriteerit.

Tutustu rakennussuunnittelijan kelpoisuusvaatimuksiin Rakentamisen yhteiset Topten -käytännöt -sivustolla (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

2. Avaa hanke Lupapisteessä

Kuva: Jani Toivonen

Hankkeen valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian Lupapisteessä neuvontapyyntönä. Lupapisteen neuvontapyynnön kautta voi esittää kysymyksiä tai varata ennakkoneuvotteluajan.

Lupapisteessä ajantasaiset tiedot ja ohjeet pysyvät kaikkien hankkeen osapuolien saatavilla koko suunnittelu- ja lupaprosessin ajan.

Siirry Lupapisteeseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Katso Helsingin rakennusvalvonnan yhteystiedot(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsingissä kaikki rakentamisen luvat haetaan sähköisesti Lupapiste-palvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Myös yleinen ja hankekohtainen ohjaus ja neuvonta tehdään ensisijaisesti Lupapisteen kautta. Hakemukseen ja rakentamisen aikaiseen valvontaan liittyvät asiakirjat toimitetaan sähköisessä muodossa Lupapisteeseen.

Näin aloitat ja kysyt neuvoa Lupapisteessä

  1. Rekisteröidy palveluun ensimmäisellä kerralla. Jatkossa kirjaudut sähköpostiosoitteella ja salasanalla.
  2. Kirjoita katuosoite, jossa hanke sijaitsee.
  3. Kysy neuvoa painamalla "Kysy neuvoa" -painiketta sivun oikeassa yläkulmassa.
  4. Kirjoita lyhyt kuvaus hankkeesta ja kysymyksesi. Sinut ohjataan oikealle asiantuntijalle.

Neuvonnan jälkeen voit tarvittaessa muuttaa neuvontapyynnön lupahakemukseksi.

Tarvitsetko apua Lupapisteen käyttöön?

Lupapisteen käyttöohjeesta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) löydät ohjeita muun muassa rekisteröitymiseen ja kirjautumiseen, uuden hakemuksen ja neuvontapyynnön tekemiseen, neuvontapyynnön muuttamiseen lupahakemukseksi tai hakemuksen jättämiseen.

Teknistä tukea Lupapisteen käyttöön saat tarvittaessa tukipyyntölomakkeella(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) .

3. Tarkista rakentamisen reunaehdot

Kuva: Jani Toivonen

Kiinteistön rekisteröinti tontiksi

Hankkeeseen ryhtyvällä tulee olla hallintaoikeus rakennuspaikkaan ennen kuin rakentamislupahakemuksen voi jättää. Hankkeeseen ryhtyvän on hyvä aloittaa kiinteistön rekisteröinti tontiksi, kun kiinteistö on ostettu tai vuokrattu. Tontin rekisteröinnin tulee olla vireillä, ennen kuin rakentamislupa voidaan myöntää.

Asemakaavamääräykset ohjaavat tontilla rakentamista

Asemakaavaan on kaavasta riippuen merkitty mm. tontin rakennusoikeus, enimmäiskerrosluku, rakennuksen enimmäiskorkeus sekä kaupunki- ja maisemakuvaan liittyviä määräyksiä. Asuinalueesi asemakaavan löydät Helsingin karttapalvelusta. Jos tontilla ei ole voimassa olevaa asemakaavaa, ota yhteyttä rakennusvalvontaan. Asemakaava on velvoittava.

Tarkista asuinalueesi asemakaava Helsingin karttapalvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Rakennusoikeus

Rakennusoikeus määrittää, kuinka paljon rakennuspaikalle saa rakentaa. Asemakaavassa rakennusoikeuden määrä osoitetaan yleensä kerrosalana tai tehokkuuslukuna.

Kerrosala

Kerrosala tarkoittaa tontille rakennettujen rakennusten yhteenlaskettua pinta-alaa. Vähintään jokainen rakennuksen maanpäällinen kerros lasketaan mukaan kerrosalaan. Pääsuunnittelijan tehtäviin kuuluu varmistaa, että rakennuksen kerrosala on laskettu rakentamishankkeissa. Hän osaa myös kertoa mahdollisuuksista kellarikerroksen tai ullakon rakentamiseen.

Rakennusjärjestys määrittää rakentamisen reunaehdot Helsingissä

Rakennusjärjestys on velvoittava ja se antaa määräykset Helsingissä rakentamista koskien. Rakennusjärjestyksessä määrätään muun muassa terassin rakentamisesta, puiden kaatamisesta, hulevesien hallinnasta, istutuksista, tontin peittoalasta sekä jätehuollosta.

Tarkista Helsingin rakennusjärjestys

4. Rakentamishankkeen lähtötiedot

Kuva: Jani Toivonen

Helsingin Karttakori-palvelusta voi tilata tarvittavat lähtötiedot rakentamislupahakemukseen.

Hankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä tontin pohjaolosuhteet tilaamalla pohjatutkimus. Rinnetontti sekä kallio- tai pehmeäpohjainen maaperä edellyttävät erityistoimia pohjarakenteiden suunnittelussa. Myös mahdollinen pohjavesialue tai maa-aineen pilaantuminen tulee ottaa suunnittelussa huomioon.

Pohjatutkimuksen lisäksi uudisrakentamistonteilla edellytetään aina pintavaaituksen tekemistä.

Tontilla voi olla myös muita rajoittavia tekijöitä. Näitä voivat olla muun muassa luonnonsuojelu-, melu- ja tulva-alueet. Muut rajoittavat tekijät ovat tarkistettavissa Helsingin karttapalvelusta.

Hae lähtöaineistot Karttakori-palvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Hulevedet tulee imeyttää tai viivyttää omalla tontilla. Jos viivyttäminen omalla tontilla ei ole mahdollista, on vedet johdettava tontin ulkopuoliseen hulevesijärjestelmään. Hulevesiä ei saa johtaa naapurin tontille, ajoradalle, pyörätielle, jalkakäytävälle, katuojaan eikä muullekaan yleiselle alueelle. Hulevesien käsittelyperiaatteet tulee esittää asemapiirroksessa. 

5. Suunnittele rakennus lähtötietojen pohjalta

Kuva: Jani Toivonen

Kun lähtötiedot ovat kunnossa, talon suunnittelu ja sijoittaminen tontille voidaan tehdä heti oikein.

Pääsuunnittelija vastaa lähtötietojen ja hankkeeseen ryhtyvän toiveiden pohjalta laadittavista rakennussuunnitelmista ja pääpiirustuksista. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon Suomen rakentamismääräyskokoelman asetukset.

Pääpiirustuksia ovat

  • asemapiirros
  • leikkauspiirustus
  • pohjapiirustus
  • julkisivupiirustus.

Pientalotonteilla pitää laatia myös pihasuunnitelma, jos pihajärjestelyjä ei esitetä riittävällä tarkkuudella asemapiirroksessa.

Tarkista suunnitelmien ja piirustuksien tekniset tiedot

Suunnittelun lähtökohtana tulee olla asemakaavan mukaisuus. Erityisestä syystä kunta voi kuitenkin myöntää vähäisiä poikkeamisia rakentamislupahakemuksen yhteydessä, muun muassa lakiin, asetuksiin, asemakaavaan tai rakennusjärjestykseen. Jokainen poikkeaminen on mainittava erikseen Lupapisteen hankekuvauksessa ja hyväksytään tapauskohtaisesti.

Pääsuunnittelijan on ilmoitettava kuvauksessa selkeästi

  • mistä halutaan poiketa
  • miten halutaan poiketa
  • perustelu poikkeamiselle.

Tarvittaessa rakennusvalvonta pyytää poikkeamisesta lausuntoa tarvittavilta tahoilta.

Poikkeamisen on johdettava parempaan lopputulokseen suunnitteluratkaisussa. Syy poikkeamiseen ei voi olla taloudellinen. Poikkeamiset tulee tuoda esille ennakkoneuvottelussa. Jos ilmoittamaton poikkeaminen huomataan rakennusvalvonnan toimesta rakentamislupahakemuksessa, se voi pitkittää rakentamislupakäsittelyä. 

6. Pientalohankkeissa tulee kuulla naapuria

Kuva: Jani Toivonen

Naapureita pitää pientalohankkeessa kuulla, kun rakentamislupahakemus tulee vireille tai kun hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta. Rakennusvalvonta hoitaa pientalohankkeissa naapurien kuulemisen ilmaiseksi.

Jos pientalohanke vaikuttaa naapurin etuun, rakennuttajan pitää saada naapurin suostumus. Rakennusvalvonta ei voi hoitaa naapurin suostumuksen pyytämistä.

Lue lisää naapurin kuulemisesta ja suostumuksesta 

7. Pääsuunnittelija käy ennakkoneuvottelut rakennusvalvonnan kanssa

Kuva: Jani Toivonen

Pääsuunnittelija käy ennakkoneuvotteluja rakennusvalvonnan lupakäsittelijän kanssa. Ennakkoneuvottelut varataan Lupapisteen kautta. Tarvittavat asiakirjat tulee olla näkyvillä Lupapisteessä viikkoa ennen ennakkoneuvotteluaikaa. Hankkeeseen ryhtyvä voi myös itse halutessaan osallistua ennakkoneuvotteluihin.

Ennakkoneuvottelussa tarkistetaan suunnittelijan kelpoisuus ja käydään läpi suunnittelijan keräämät lähtötiedot, selvitykset ja mahdolliset alustavat suunnitelmat. Ennakkoneuvottelussa katsotaan myös mahdolliset poikkeamiset asemakaavasta tai muista määräyksistä, jotka vaativat rakennusluvassa erityistä harkintaa tai selvityksiä.

Ennakkoneuvottelussa määritellään, mitä asiakirjoja ja liitteitä tarvitset rakentamislupahakemukseen. Ennakkoneuvottelujen tarkoitus on ohjata suunnitelmat siihen pisteeseen, että rakentamislupaa voidaan hakea.

Lupaprosessi etenee Lupapiste-palvelussa, jossa hankkeeseen ryhtyvä, suunnittelija ja lupakäsittelijä näkevät hanketta koskevat tiedot ja voivat käydä keskustelua hankkeesta.

Tutustu rakentamislupahakemukseen liitettäviin selvityksiin ja asiakirjoihin (pdf)

8. Rakentamislupahakemuksen jättäminen

Kuva: Jani Toivonen

Rakentamislupahakemus käsitellään Lupapisteessä. Hankkeeseen ryhtyvä tai pääsuunnittelija jättää rakentamislupahakemuksen, ja pääsuunnittelijan vastuulla on tarkistaa, että hakemuksesta ei puutu tietoja. Rakentamislupahakemus on mahdollista käsitellä ja myöntää, kun pääpiirustukset ja muut edellytykset myönteiselle päätökselle ovat kunnossa.

Pientalohankkeessa täytyy olla mukana vastaavat LVI-, rakenne- ja pohjarakennesuunnittelijat. Erityissuunnittelijat pitää nimetä Lupapisteessä viimeistään silloin, kun rakentamislupahakemus jätetään.

Tarkista Topten-ohjekortti pääpiirustuksien laatimiseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Pientalojen rakentamislupahakemuksen käsittelyaika hankkeen luonteesta riippuen on arviolta 2–3 kuukautta, kun liitteet mahdollistavat hakemuksen käsittelyn. Annettu rakentamislupapäätös on nähtävissä Lupapisteessä.

Jätä rakentamislupahakemus Lupapisteeseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

9. Rakennustyöt voit aloittaa aloituskokouksen jälkeen

Kuva: Jani Toivonen

Rakentamislupapäätöksen myöntämisen jälkeen, hanke siirtyy rakennusvalvonnan tarkastusinsinööreille, jonka kanssa sovitaan pientalojen uudisrakentamishankkeiden yhteydessä aloituskokouksen ajankohta. Hankkeeseen ryhtyvän vastuulla on nimetä rakentamishankkeen vastaava työnjohtaja ennen aloituskokousta.

Aloituskokouksessa tulee olla paikalla

  • tarkastusinsinööri
  • hankkeeseen ryhtyvä tai hänen edustajansa
  • rakennuksen pääsuunnittelija
  • vastaava työnjohtaja.

Kokouksessa sovitaan tarkastusasiakirjamenettelystä ja työvaiheet, jolloin tarkastusinsinööri toimittaa viranomaiskatselmukset työmaalle.

Rakennustyöt on aloitettava viimeistään kolmen vuoden päästä lupapäätöksen myöntämisestä. Ja saatettava loppuun viiden vuoden sisällä luvan lainvoimaiseksi tulosta.

Hankkeeseen ryhtyvä voi varata aloituskokouksen soittamalla puhelinpalveluaikana alueen tarkastusinsinöörille.

Katso tarkastusinsinöörien yhteystiedot(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Lue lisää aloituskokouksesta 

10. Rakentamisen aikaiset katselmukset ja rakennuksen käyttöönotto

Kuva: Jani Toivonen

Tarkastusinsinöörit toimittavat viranomaiskatselmuksia työmaalle lupapäätöksessä ja mahdollisesti aloituskokouksessa sovituissa työvaiheissa. He tarkistavat, että työmaalla noudatetaan myönnettyä lupapäätöstä, voimassa olevia lakeja ja asetuksia, ja että rakentamishankkeen vastuulliset tahot täyttävät velvollisuutensa. Tämän lisäksi työmaalla tarkastetaan, että rakentaminen on hyvän rakennustavan mukaista.

Yleisimpiä katselmuksia työmaalla ovat muun muassa

  • pohjakatselmus
  • sijaintikatselmus  
  • rakennekatselmus ja
  • vesi- ja viemärilaitteiden katselmus sekä ilmanvaihdon katselmus.

Sovittujen ajankohtien lisäksi tarkastusinsinöörit suorittavat sattumanvaraisia tarkastuksia työmaalle, joissa valvotaan, että rakentamishankkeen vastuulliset tahot täyttävät heille asetetut velvollisuutensa.

Kun viranomaiskatselmukset ja toimenpiteet on tehty, hankkeeseen ryhtyvä sopii viranomaisen kanssa vielä osittaisen loppukatselmuksen tai loppukatselmuksen ajankohdasta. Osittaisen loppukatselmuksen yhteydessä tarkastetaan, että edellytykset rakennuksen käyttöönotolle ovat kunnossa. Myönnetyn luvan mukaisten rakennus- ja pihatöiden ollessa täysin kunnossa, toimitetaan rakennuskohteessa loppukatselmus. Loppukatselmus on tehtävä luvan voimassaolonaikana.

Tutustu rakentamisen aikana tapahtuviin katselmuksiin

Helsinki-pientalo on kerrosalaltaan 120–165 m² kokoinen omakotitalon perusmalli yli 300 m² suuruisille tonteille. Talo on tarkoitettu kaupunkimaiseen asumiseen ja se sopii sekä uusille alueille että vanhojen alueiden täydennysrakentamiseen. Helsinki-pientalon malli sopii myös omatoimiseen rakentamiseen.

Helsinki-pientalon tyyppisuunnitelmien perusteella tehdyn rakentamislupahakemuksen käsittely kestää vähemmän aikaa, jos tyyppisuunnitelmiin ei ole tehty muutoksia.   

Helsinki-pientalon tyyppisuunnitelmien perusteella tehdyn rakentamislupahakemuksen käsittely kestää vähemmän aikaa, jos tyyppisuunnitelmiin ei ole tehty muutoksia.  

Löydät Helsinki-pientalon tyyppisuunnitelmat ja pientaloesitteen Puuinfon sivulta.  

Siirry Puuinfon sivulle (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/rakennanpientalon.

OSZAR »