Talous

Helsingin taloutta on hoidettu vastuullisesti

Helsingin kaupungin taloudenpito jakautuu kahteen kokonaisuuteen. Sote-uudistuksen myötä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimia rahoittaa valtio. Helsingin kaupunki puolestaan muodostaa kunta-Helsingin, joka sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kulttuurin ja vapaa-ajan sekä kaupunkiympäristön toimialat, samoin kuin keskushallinnon ja liikelaitokset. Kunta-Helsingin on rahoitettava vero- ja muilla tuloillaan palvelujen kustannukset sekä myös investointinsa.

Kaupungin investointien tulorahoitusprosentti oli 97 prosenttia vuonna 2022, 99 prosenttia seuraavana vuonna ja 88 prosenttia vuonna 2024. Investointien tulorahoitusprosentti ilmaisee, kuinka suuri osa investointien menoista on katettu kunnan omalla tulorahoituksella, kuten verotuloilla ja valtionosuuksilla, ilman velanottoa. Vaikka osuus on hieman laskenut, investoinnit on silti pystytty rahoittamaan lähes kokonaan tulorahoituksella. Helsingin vuoden 2024 tulorahoitusprosentti on samalla tasolla kuin Suomen 21 suurimmassa kaupungissa keskimäärin.

Vuonna 2024 kaupungin pitkäaikaisia lainoja lyhennettiin 41,5 miljoonaa euroa. Uusia pitkäaikaisia lainoja ei nostettu. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan ja kunta-Helsingin yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopulla noin 850 miljoonaa euroa.

Kaupunki investoi myös tulevina vuosina

Kunta-Helsingin investointimenot ovat vuonna 2025 lähes miljardi euroa. Valtaosa summasta, 899,6 miljoonaa euroa, kostuu toimialojen investoinneista, ja loput pääasiassa liikelaitosten investoinneista. Suunnitelmien mukaan investointimenot kasvavat maltillisesti vuosina 2026 ja 2027.

Kaupungin vuoden 2025 talousarviossa esitetyn investointiohjelman mukaan investointeja suunnitellaan tehtävän kymmenen vuoden aikana keskimäärin miljardilla eurolla vuodessa. Kaupungin investointiohjelman lisäksi kaupunki toteuttaa mittavia joukkoliikenne- ja toimitilainvestointeja konserniin kuuluvien yhteisöjen kautta. Nämä investoinnit rahoitetaan kaupungin takaamilla lainoilla. Kaupungin takausvastuut kasvoivat vuonna 2024. Kasvu tulee jatkumaan seuraavina vuosina Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n raidehankkeiden, Varikkokiinteistöt Oy:n sekä muun muassa Helsingin toimitilat Oy:n koulu- ja hyvinvointikeskushankkeiden toteutuksen edetessä.

Investointiohjelman toteuttaminen ja rahoittaminen epävarmassa taloudellisessa toimintaympäristössä muodostaa kuitenkin riskin kaupungin taloudelliselle kestävyydelle. Yleiseen talouskehitykseen liittyvien riskien lisäksi myös kaupungin kokonaisvastuiden (lainakanta, takaukset sekä pitkäaikaiset vuokrasopimukset) tulevaa kehitystä sekä kaupungin rahoitusaseman kestävyyttä tulee arvioida huolellisesti vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä sekä suurten investointihankkeiden käynnistämisestä ja ajoituksesta päätettäessä. Kaupungin kokonaisvastuiden kehityksestä raportoidaan osana talousarviota ja tilinpäätöstä.

Taloudelliset haasteet lisääntyvät lähivuosina

Kunta-Helsingin vuosikate oli vuonna 2024 noin 700 miljoonaa euroa. Kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla kunta-Helsingin vuosikatteen arvioidaan heikkenevän merkittävästi edellisten vuosien tasosta. Vuosikate tulee vuonna 2025 laskemaan reiluun 400 miljoonaan ja pysyy tulevina vuosina noin 500 miljoonan euron tasolla. Arvio on kuitenkin epävarma. Epävarmuutta liittyy tulevaan verotulokehitykseen, TE-palvelujen järjestämisvastuun siirtämiseen sekä käynnissä olevaan valtionosuusuudistukseen

Vuosikatteen ennakoitu lasku johtuu pääasiassa sote-uudistuksesta. Se vähentää merkittävästi kaupungin verotuloja ja tätä kautta talouden liikkumavaraa. Sote-uudistuksen vaikutukset kaupungin verorahoitukseen ovat merkittäviä ja tulevat näkyviin taloussuunnitelmakaudella 2025-2027. Sote-uudistuksen lisäksi vuosikatteen laskuun vaikuttavat toimintamenojen kasvu sekä muiden tulojen oletettu lasku.

Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus on käynnistynyt nykyisen hallitusohjelman mukaisesti. Uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa peruspalvelujen saatavuus kaikkialla Suomessa, huomioida taantuvien kuntien tilanne sekä vahvistaa kasvavien kaupunkien investointikykyä. Tämä uudistus voi heikentää kunta-Helsingin valtionosuustulojen kehitystä.

Hallituksen tavoite julkisen talouden alijäämän pienentämisestä voi heikentää kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitusta. Valtiovarainministeriö luonnoksessa laiksi hyvinvointialueiden rahoituksen muuttamiseksi esitetään muun muassa siirtymätasausten kertaluontoisia leikkauksia valtiontalouden säästöjen toteuttamiseksi. Vähennys koskisi käytännössä vain Helsinkiä ja heikentäisi olennaisesti rahoitusmallin kannustavuutta ja ennakoitavuutta.